Vuosi 2017 hyvästelty ja uusia tuulia nuuskimassa

Viime vuosi oli raskas. Kevätlukukausi koulussa oli kiireinen ja työntäyteinen ja sen perään olin koko kesän töissä vaikka oikeasti olisin kaivannut vähän lomaa. Syyslukukaudella pyörähdettiin koulun penkillä vaivaiset 3 viikkoa, jossa ajassa huitaistiin muutama kurssi valmiiksi ja sen jälkeen siirryttiin koko loppusyksyn kestävälle harjoittelujaksolle.

Aloitin syksyllä harjoittelun neurofysiologian yksiköstä ja sieltä jatkoin mikrobiologialle, sitten kliiniselle fysiologialle, patologialle ja viimeiset harjoittelut kuluivat verikeskuksessa ja hematologian ja kemian päivystyslaboratoriossa. Opin syksyn aikana mielettömän paljon asioita ja aika kului nopeasti, vaikka kaikkiaan harjoitteluaika oli todella raskasta ja vaativaa. Kun päästiin jouluun, olo oli kuin histologisen kudosprosessoinnin läpikäyneellä lihakimpaleella; uitettu monenlaisissa liemissä ja kertakaikkiaan kypsä. Mutta samalla tietysti myös voittajafiilis; mä selvisin!

Harjoittelupaikan hanskakuusi

En voi sanoin kuvailla, miten onnellinen olen, että vuosi 2017 on nyt ohi, sillä tänä vuonna puhaltavat uudet tuulet monella saralla. Opintoja on jäljellä enää tämä vuosi. Joulukuussa kaikki on ohi ja saan bioanalyytikon paperit käteen. Tähän vuoteen mahtuu varmasti paljon epätoivon tunteita opinnäytetyön ja muun koulupuuhan kanssa, mutta yritän nauttia viimeisistä hetkistä opiskelijana. Tiedän, että tämä kaikki on ohi silmänräpäyksessä ja vielä joku päivä saatan haikailla tätä omalla tavallaan huoletonta opiskeluaikaa.

Kesätyöt ovat puhututtaneet jo lähes alkusyksystä alkaen ja olenkin tehnyt jo aloitteita niiden suhteen. Olen kysellyt kesäksi töitä ihan uudesta paikasta ja vähän omanlaisestaan maailmasta, johon en olekaan vielä päässyt astumaan. Olisi piristävää ja työkokemuksenkin kannalta kiva päästä ensi kesäksi eri paikkaan kuin missä olen jo kahtena kesänä ollut.

Googlesta

Kaikkein eniten tässä uudessa vuodessa minua kuitenkin kutkuttaa syksyllä alkava projekti. Kirjoitinkin aikaisemmin, miten olemme suunnitelleet vauvaa vuodelle 2020. No, koska suunnitelmilla on tapana muuttua niin nyt meillä onkin toiveissa vauva vuosimallia -19. Syksyllä olisi tarkoitus aloittaa yrittämään vauvaa, jotta ehtisin ensi vuonna olemaan vielä töissä sen verran, että saan kunnollisen äitiyspäivärahan. Olen sanoinkuvaamattoman onnellinen ja innoissani, enkä ole malttanut pysyä pois kauppojen vauvanvaatehyllyiltä... ❤