Jos tulisin nyt raskaaksi...

Aikoja sitten kirjoitin vauvahaaveista ja -suunnitelmista. Suunnitelmat laitettu nyt toteutukseen ja vauvalle annettu lupa tulla! Itsehän olen vauvakuumeillut jo vuosia on-off, mutta miehen lämpiäminen ajatukselle olikin pidempi prosessi. Tottakai asiaan on paljon vaikuttanut myös taloudellinen tilanne ja työnäkymät; minun oli koulutuksen luonteen takia pakko saada bioanalyytikko-opinnot suoritettua keskeytyksettä ja miehellä on ollut opiskelujeni aikana useampi pätkätyösuhde. Nyt tilanne näyttää kaikin puolin niin valoisalta, että vauva saa ihan oikeasti tulla, enkä meinaa pysyä housuissani.

Googlesta

Siksi mieleen tulikin kirjoittaa tällainen haaveilu-tyyppinen postaus siitä, miten asiat menisi, jos tulisin nyt heti raskaaksi. Tiedän, että moni ei anna itselleen lupaa haaveilla tai toivoa yhtään ennen kuin plussa pärähtää testiin, eikä pitkään aikaan vielä sen jälkeenkään. Omalla kohdallani jo tämän yritysajan odotus on kuitenkin tuntunut niin pitkältä, että sallin itselleni haaveilun. Esikoisemme sai myös alkunsa saman tien kun häntä aloitettiin yrittämään, joten toivon että se antaisi jotain viitettä kyvystäni tulla raskaaksi tämän toisenkin lapsen kohdalla, vaikka aikaa tuosta onkin kulunut jo viisi vuotta.

Googlesta

Jos tulisin nyt raskaaksi ja asiat menisivät samalla tavalla kuin viimeksi, voisin pahoin noin viikot 6-10, eli marraskuun loppu ja joulukuun alku menisivät oksentelusta kärsien. Vatsani alkaisi kasvaa vasta talven jälkeen, joten viime raskaudessa tutuksi tullut ongelma talvitakkiin ja toppahousuihin mahtumisesta ei ainakaan olisi ajankohtainen. Niskapoimu-ultra ajoittuisi todennäköisesti joulukuun loppuun tai tammikuun alkuun. V:n raskauden julkistin somessa vasta rakenneultran jälkeen, mutta nyt olen ajatellut kertovani raskaudesta jo np-ultrassa käytyäni. Voisi siis olla mahdollista julkaista uutiset uutenavuonna! Sukulaisille voisi sitten kertoa vähän myöhässä tulevasta lahjasta jo jouluna, mikäli neuvolassa tehtävässä varhaisultrassa kaikki olisi kunnossa.

Kevät menisi töissä käyden, masua kasvatellen ja tavaroita hankkien. Rakenneultrassa toivoisin sukupuolen selviävän, jotta varsinkin vaatteita olisi helpompi ostaa. Isommat käyttötavarat saisivat kuitenkin olla sukupuolineutraaleja väriltään, jotta niitä voi kierrättää mahdolliselle kolmannelle lapselle joskus hamassa tulevaisuudessa. V:n raskaudessa sukupuoli kerrottiin heti kaikille, ja niin tekisimme tälläkin kertaa.

Googlesta

Äitiysloma alkaisi touko-kesäkuulla, jos vain jaksan ja pystyn sinne asti olemaan töissä. Olen aina säälinyt äitejä, jotka joutuvat hikoilemaan kesähelteillä vastasyntyneen kanssa, saati ison raskausvatsan kanssa. Nyt minä olisin yksi heistä, jos tuleva kesä on yhtä kuuma kuin mennyt. Laskettu aika osuisi nimittäin heinäkuulle. No, eipä tarvitsisi pukea vauvalle paljon päälle ja ihokontaktin ottaminen olisi pakollista olosuhteista johtuen. Meidän asunnossa kun ei ole ilmalämpöpumppua, ainoastaan koneellinen ilmanvaihto. Jos olo olisi liian tuskainen kotona olemiseen, saattaisimme lähteä vanhempieni viileään omakotitaloon evakkoon. Synnärillä olisi varmasti ruuhkaa, sillä olen lukenut jostain, että heinäkuussa syntyy eniten lapsia Suomessa. Heinäkuu olisi siinä mielessä täydellinen ajankohta vauvan syntyä, että miehen kesäloma ajoittuu heinäkuuhun. Jos hän pitäisi sen perään vielä isyyslomaa, saisimme kaikki lomailla yhdessä pitkän pätkän ennen miehen paluuta töihin.

V:tä ei ole kastettu, vaan hänelle pidettiin nimijuhlat, joiden yhteydessä nimi kerrottiin kaikille. Uuden vauvan kanssa kertoisimme nimen todennäköisesti heti syntyessä, mikäli siitä päästään sopuun raskausaikana. Pikkuhiljaa kasvavan vauvan kanssa olisi ihanaa nauttia syksyn viilenevistä ilmoista ja käydä vaunulenkeillä. V aloittaa elokuussa eskarin, johon voisimme vauvan kanssa häntä saattaa kävellen ja hakea iltapäivisin päiväunien aikaan kotiin. Voi kunpa nämä haaveet kuultaisiin ja toteutuisivat. :)