Leipurihommia

Viimeisen parin viikon aikana on pitkästä aikaan syttynyt leipomisen ilo. Tällä lähestyvällä keväällä on varmasti siihen suuri vaikutus. Ja silläkin, että taaperon saa melko helposti hyvälle mielelle kun lupaa että voidaan leipoa jotakin yhdessä. Mikä sen kivempaa kuin päästä sekoittelemaan taikinaa ja sitten nuolemaan vatkaimet lopuksi. :) Ajattelin jakaa pari oikein herkullista ja keväistä reseptiä!

Banaanikakku kinuskikuorrutuksella
Alkuperäinen ohje Kakkutaikurilta

250 g ruokokidesokeria

3 munaa

3 isoa banaania

5 dl vehnäjauhoja

1,5 tl leivinjauhetta

1,5 tl soodaa

100 g voisulaa

1 dl öljyä

Vaahdota munat ja sokeri. Lisää joukkoon käsin nypityt banaanit ja kaikki muut aineet, sekoita tasaiseksi. Kaada voideltuun (itse myös jauhotin) vuokaan. Huom! Tästä tulee aika iso kakku. Paista 175 asteessa 45 min. Anna jäähtyä.

Kuva ei ole paras mahdollinen, koska päällystin kakun vasta illalla puolipimeässä keittiössä ja keitin kinuskin liian paksuksi, joten se asettui vähän rumasti. Mutta tätä suosittelen ehdottomasti kokeilemaan!! Maku on aivan loistava ja koostumus ihanan kostea. Tämä ei missään nimessä ole "kuivakakkua"!

Kinuski:

2 dl kuohukermaa

1 dl tomusokeria

1 dl ruokokidesokeria

30 g valkosuklaata

Keitä kermasta ja sokereista paksuhko kinuski. Sekoita ne yhteen teflon-kattilassa, odota että seos alkaa kiehua ja laita levy pienemmälle - noin puoliväliin asteikkoa - jotta kinuski jatkaa kiehumista rauhallisesti. Itse keitin noin 20 minuuttia mutta vähän vähempikin olisi riittänyt, ei siis kannata aivan valmiiksi "kovaksi" kinuskiksi asti keittää jos mielii saada kuorrutteen nätisti levitettyä kakun päälle. Ota kattila pois levyltä, anna jäähtyä hetken ja lisää paloiteltu valkosuklaa. Kaada sitten välittömästi kakun päälle. Laita hetkeksi jääkaappiin kovettumaan.

Persikka-rahkapiirakka

pellillinen

Pohja:

200 g margariinia

1 dl sokeria

2 munaa

4 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

Vaahdota sokeri ja margariini sähkövatkaimella. Lisää munat yksitellen ja lopuksi kuivat aineet. Levitä uunipellille leivinpaperin päälle. Tällä ohjeella tulee melko ohut pohja, joten levittämisen kanssa joutuu olemaan vähän huolellisempi :)

Täyte:

Iso purkillinen säilykepersikan puolikkaita

2 purkkia kermaviiliä (4 dl)

2 munaa

noin 1-2 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

Viipaloi persikat ja levitä ne tiiviisti pohjan päälle. Sekoita kermaviiliin munat ja sokerit ja kaada seos persikoiden päälle tasaisesti. Paista 200 asteessa noin 20-30 min.

Recaro Young Sport Hero käyttökokemus

Tästä istuimesta ei toistaiseksi taida löytyä vielä suomen kielellä minkäänlaisia käyttökokemuksia, joten ajattelin sellaista vähän naputella. Itsekin kun usein mielelläni lueskelen muiden ihmisten mielipiteitä mistä tahansa isommasta hankinnasta ennen kuin laitan rahaa palamaan. Olin siis syksyllä vailla uutta turvaistuinta V:lle omaan autooni (miehen autosta löytyy Klippan Triofix, tästäkin voisin joskus kirjoitella jos on ylimääräistä aikaa!) kun vihdoin oli rahaa ostaa. En mielelläni osta tai käytä käytettyjä istuimia joten väliaikaisratkaisuksi hankittu käytetty Britax Multi-tech sai väistyä.

Kriteerinä oli suht edullinen mutta kuitenkin turvallinen perusistuin. Omaan vanhaan autooni on hankalahkoa kiinnittää istuinta selkä menosuuntaan, eikä siinä ole isofix-ankkureita, joten etsin ihan vain naama menosuuntaan tulevaa istuinta. Kaiken lisäksi tällä autolla tulee ajeltua erittäin harvoin 5 km pitempiä pätkiä. Huomasin sitten, että Recarolta oli juuri ilmestynyt uusi versio vanhasta Young Sportista - tämä Hero, johon on lisätty todella muhkeat sivusuojat vanhemman version saatua moitetta heikosta sivusuojauksesta. Recaro ei merkkinä taida olla vielä siellä suosituimpien istuimien joukossa, mutta päätin antaa mahdollisuuden. Tilasin istuimen saksalaisesta Kikiweltistä ja säästin toimituskulujen jälkeenkin vielä parikymppiä Suomen hintoihin verrattuna. Toimitus tuli suoraan kotiovelle viikon sisällä.

Ja täytyy kyllä sanoa, että olen ollut tähän istuimeen mielettömän tyytyväinen. Kiinnitys autoon on superhelppo auton turvavyöllä. Istuin on ennen kaikkea tehty todella mukavaksi lapselle. Päälliskangas on hengittävää alcantara-materiaalia ja tuoli on mukavan pehmeä istua hyvien toppauksien ansiosta. Yllä olevassa kuvassa näkyy vasemmalla puolella auton penkkiä vasten oleva istuimen kallistuksen säätönuppi, jota en kyllä ole koskaan joutunut käyttämään, sillä istuin on joka autoon asettunut niin hyvin takakenoon asentoon jo valmiiksi. Ja tästä kuvasta näkyy myös hyvin se, miten noihin sivusuojiin on todella panostettu. Istuin viekin leveyssuunnassa melko paljon tilaa, mutta itse en pidä sitä lainkaan huonona asiana. Mukavuus-näkökulmasta on otettu huomioon myös vyöt, jotka on topattu oikeastaan vähän liiankin hyvin. Jouduin nimittäin nyt toppavaatekelien vuoksi ottamaan noista hartiavöistä kokonaan pois pehmusteet, koska oli täysin mahdotonta saada V:n käsi läpi sieltä muuten! 3/4 vuodesta nuo pehmusteet on kyllä ihan loistavat, koska vyötkään ei koskaan ole solmussa niiden ansiosta.

Myös vöiden haarapala on pehmustettu hyvin. Tätä uskoisin lapsen arvostavan, ettei tuo iso muovipalikka paina jalkoihin. Ja yksi kiva yksityiskohta on minusta myös tämä pieni luukku, jonka sisään piilottuu hihna, jonka avulla säädetään vöiden pituutta. Ei sotkeudu jalkoihin ja likaannu turhaan! Säädöt tässä istuimessa on superhelpot, koska vöiden korkeus säätyy pääntuen mukana. Isommalta lapselta voi ottaa pepun alta pois ylimääräisen pehmustetyynyn ja saa lisää tilaa. Lukaisin itse asiassa äsken Autoliiton testituloksen tästä istuimesta ja hämmästyin kovin, kun miinusta oli tullut minusta aivan ihmeellisistä asioista. Siellä väitetään että tämä istuin on ahdas lapselle, lapsi on vaikea kiinnittää ja ei näe ulos autosta. Mikään näistä ei minun kokemuksen mukaan pidä paikkaansa! Voisin väittää että tämän hintaluokan naama menosuuntaan-istuimeksi tämä on ehdottomasti yksi parhaimpia. Ostaisin uudestaankin ja voin todellakin suositella lämpimästi!! Toivon että tämä menee minun autossa niin pitkään kuin minkäänlaista istuinta ikinä tarvitaankaan, myöhemmin sitten turvavyöistuimena. Klippanista en voi sanoa aivan samaa... Mutta siitä täytynee kirjoitella joku toinen kerta :)

Kevään 2016 välikausi: check!

Kirjoittelinkin jo aikaisemmin ensi talvelle tehdyistä alelöydöistä ja siinä samassa taisin vähän sivuta kevättäkin. Nyt, kun koko setti on oikeastaan kasassa, oli kuitenkin pakko tehdä vielä oma erillinen postaus ensi kevään (ja toivottavasti samalla syksynkin) välikausivaatteille. Koska lastenvaatehulluus!

Paljoa ei tarvinnut ostaa, sillä viime syksynä hankitut Reiman ja Name Itin kuori- ja softshell-haalarit ovat vielä ihan hyvän kokoiset ja menevät ainakin alkukevään. Halusin kuitenkin ostaa alesta vielä Name Itin softshell-haalarin kokoa isompana eli koossa 98, ettei sitten iske hätä käteen jos nuo aiemmat haalarit jääkin nopeasti pieneksi. Näin on nimittäin joskus aikaisemmin käynyt, että olen sitten kolunnut nettikaupoista vk-vaatetta siinä vaiheessa, kun mitään ei enää ole jäljellä... Tässä vähän surkeassa puhelimella otetussa kuvassa tuon haalarin väri ei kyllä pääse oikeuksiinsa. Se ei nimittäin oikeasti ole tuollainen kirkas punainen vaan aavistuksen lähempänä viininpunaista, ja pinta on käsitelty farkkumaisen näköiseksi.

Vähän pakollisempi ostos oli sitten jonkinlainen kauppatakki edellisen jäätyä pieneksi. H&M:llä rakastuin heti tähän a-linjaiseen hennon vaaleanpunaiseen, perhoskankaalla vuorattuun takkiin. Materiaali on yllättävän ohutta, mutta onpahan kevyt päällä. Tuo syötävän suloinen pipo on löytö kirpparilta. Siellä oli yksi myyntipaikka täynnä toinen toistaan ihanampia itsetehtyjä, uusia pipoja ja onnistuin löytämään sen ainoan, joka oli sopivan kokoinen V:lle ja mikä tärkeintä - neutraalin värinen niin että käy kaikkien vaatteitten kanssa. En malta odottaa että tuon saa ottaa käyttöön. :)

Sitten kenkäosastolle. Reiman söpöt kumpparit löytyi Reiman omilta sivuilta alesta. Nämä on oikeastaan vielä kokoa liian suuret, mutta ihan samanlaiset kokoa pienempänä pääsi juuri päiväkotikäyttöön. Eiköhän nämäkin pian. Vikingin gore-välikausikengät ostin käytettynä kympin hintaan (ihan vain koska ei pätkääkään huvita maksaa uusista 80 euroa, kun ne ei mahdu jalkaakaan paria kuukautta kauempaa!). Nämä kengät on tosi hyvässä kunnossa, mutta sen verran ottaa silmään noiden kärkien likaisuus että tekisi mieli heittää pesukoneeseen. Saa nähdä uskallanko vai koitanko hinkata käsin puhtaammaksi. Vaikka turhaahan se oikeasti on kun ne on heti saman näköiset muutaman käyttökerran jälkeen kevään kurakeleillä. Yhdet kengät puuttuu vielä, eli jotkut siistimmät ja kivan näköiset kauppareissukengät. Saatan päätyä hyväksi todettuihin H&M:n halpoihin tennareihin.

Harmaat rusettikoristeiset lapaset ja pipo on H&M:ltä. Näihin on vielä samaan sarjaan kuuluva tuubihuivikin, jota en onnistunut sommittelemaan kuvaan sopivaksi. :D Alelöytöjä nämäkin, taisivat olla -50 %.

Carena Grinda sateenvarjorattaat

Hiihtolomalle varattiin risteily, ja heti matkan varaamisen jälkeen tuli mieleen että milläs me siellä laivalla ja matkalla sinne kruisaillaan. Emmaljungan Scooterit, jotka meillä on ulkoilukäytössä, ei kokonsa ja kömpelyytensä puolesta ole reissuille ollenkaan ihanteelliset. Sateenvarjorattaiden hankinta oli ollut jo aiemminkin mielessä, mutta varsinaista tarvetta ei ollut aiemmin niin oli jäänyt ostamatta. V on jo reilu 2-vuotias, joten vuotta kauempaa tuskin tulee käyttöä enää millekään rattaille. Siispä halusin ostaa vain mahdollisimman edulliset mutta silti toimivat sateenvarjorattaat.

Google veikin heti Lekmerin sivuille ja sieltä nämä Carenan Grindat bongasin tosi hyvään hintaan. Vielä ei olla toki tositoimissa päästy näitä testaamaan, mutta hyvän tuntuman on saanut jo näin sisällä pyöritellessäkin. Rattaat on tosi tukevat ollakseen vain 5 kilon painoiset, vaikka V alkaakin 12 kilon elopainollaan olla jo rattaiden 15 kg painorajoituksen yläpäässä. Valjaissakin säätövara riittää hyvin, itseasiassa jouduin kiristämään niitä lähes lyhimpään mahdolliseen pituuteen. Vähän epäilyttääkin, miten hyvin noissa valjaissa pitäisi sitten vaikkapa alle 1-vuotiaan pysyä?

V on melko pitkä ikäisekseen, ja sen huomaa. Nimittäin pää tulee selkänojasta jo osittain ylitse, onneksi ei vielä mitenkään häiritsevästi. Kääntyvät etupyörät on tosi kätevät ja kääntösäde on pieni. Renkaat saa lukittua kulkemaan suoraankin, mikä on varmasti hyvä juttu esimerkiksi mukulakivikadulla. Rattaat taittuu helposti pieneen kasaan. Vielä kun näissä olisi joku pienikin tavarakori tuolla alaosassa, niin en voisi muuta tämmöisiltä reissurattailta toivoa! Ainoan miinuksen annan tosi heppoisen oloisista "jarrupolkimista" takarenkaissa, vaikka harvemmin niitä varmaan tulee käytettyäkään.

Näin tiivistetysti: aivan loistava hinta-laatu -suhde! Suosittelen lämpimästi, mutta isoa lasta näillä ei voi kuljettaa.