Vuosi takana!

Nämä puhtaasti opiskeluihin liittyvät postaukset näyttävät harventuneen enää puolivuosittaisiksi. :D Viimeksi olen näköjään kirjoittanut opinnoista viime talvena. Yritän jälleen kerran tsempata! Olisi mukava muistella näiden postausten kautta joskus valmistumisen jälkeenkin vielä, että mitä sitä on tullut tehtyä. Ja ehkä näitä eksyy lukemaan joku alasta kiinnostunutkin. :) Nyt on siis jo ensimmäinen vuosi takana bioanalyytikko-opintoja. Vieläkään ei kaduta, että vaihdoin alaa (tai no - teknisesti siis ammattia koska ala on edelleen sama), vaikka tällä hetkellä olisin voinut hyvinkin olla jo vuoden töissä valmiina sairaanhoitajana.

Tunnelmia viime keväältä erikoisalojen kursseilta. Tämä kuva on otettu kliinisen hematologian (suomeksi veritautiopin) kurssilta. Kuvassa näkyvä litku ei ole kuitenkaan verta, vaan reagenssia.

Kliinisen fysiologian kurssilta EKG-käyrää. Enpä tiennyt ennen tämän koulun aloitusta, että bioanalyytikot ottavat ja jonkin verran myös tulkitsevat sydänfilmejä.

Itse asiassa mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän tämä ammatti tuntuu omalta. Vieläkin enemmän siksi, että olin todella onnekas ja sain koko kuluneen kesän tehdä tämän alan töitä. Pääsin siis paikallisen sairaalan labraan ottamaan näytteitä (verinäytteitä siis, ettei vaan jää epäselväksi). Kesä meni to-del-la nopeasti, koska työt imivät ison osan ajasta, mutta myös voimista työajan ulkopuolella... Kelien puolesta ei kyllä harmittanut yhtään vietellä kesää sisätiloissa. Nuo aikaiset aamut olivat kuitenkin minulle se rankin osuus, sillä itse työ oli tosi antoisaa ja mukavaa lukuunottamatta hiljaisia hetkiä. Olen todella kiitollinen tästä kokemuksesta ja ylpeä itsestäni, että rohkenin mennä töihin hyvin kokemattomana näytteenottajana. Tekemällä oppii ja tämä sanonta on tosi, vaikka karmea klisee onkin.

Tunnelmia töistä

Noin muuten sitten kesällä tietysti ulkoiltiin, syötiin mansikoita, käytiin asuntomessuilla, kotieläinpihassa ja parissa lastentapahtumassa lähistöllä. 

Toista kouluvuotta on takana jo muutama viikko. Luulen, että tämä toinen vuosi menee roimasti rennommissa tunnelmissa kuin ensimmäinen. Turha niuhottaminen jääköön pois ja aion yrittää nauttia opinnoista. Kesätyöt saivat silmät aukeamaan hieman sen suhteen, kuinka paljon koulussa läpi käytävästä teoriasta on ehkä vähän turhaa käytännön kannalta. On tietysti tärkeää saada hyvä teoriapohja käytännön osaamiselle, mutta kaikkea ei tarvitse muistaa ulkoa. Ensimmäinen harjoittelumme -  2 viikkoa kestävä näytteenoton harjoittelu - alkaa pian. Sen suhteen olen odottavaisin mielin, sillä nyt pääsen oppimaan kaikkea sitä, mikä jäi kesätöissä oppimatta.

Näihin tunnelmiin! "Nyt nautitaan syksystä" pian 3-vuotiaan tyttäreni sanoin. :)